Perustamisvaiheessa oleva yksityinen arboretum, ei vielä tai edes aivan lähiaikoina auki yleisölle.

Istutettuja

Istutettuja
# Nimi Suom. Vyöhyke Istutuspäivä Kartta # Istuttaja Linkki Muuta
ARBO-10-1 Aesculus hippocastanum Balkanin Hevoskastanja I-II (III) 05.2010 #17 Ju fi.wikipedia.org 2010-2011 Talvena jänikset söivät rungon 40cm korkeudelta, kasvu jatkuu siitä.
ARBO-10-2 Tilia cordata Metsälehmus I-IV 05.2010 #16 Ju fi.wikipedia.org Kasvaa jopa 30m korkeaksi
ARBO-11-1 Pinus peuce Makedonian mänty I-V (VI) 01.05.2011 #15 Ju & Helmi fi.wikipedia.org Parhaimmillaan 40m korkea (norm 10-18m) ja runko 1.5 metri halkaisijaltaan. Isännän syntymäpäivälahja 2011.
ARBO-12-1 Thuja occidentalis "Smaragd" Timanttituija I-III 6.5.2012 (3 kpl) #14 Ju Isona ~4-6m korkea
ARBO-12-2 Picea omorica Serbiankuusi I-V 6.5.2012 #12 Ju fi.wikipedia.org aur-pvar, korkeus 8-20m, leveys 2-4m, kapea ja säännöllinen kasvutapa, oksat kärjistään ulospäin kaartuvat, Neulaset alta hopeanhohtoiset
ARBO-12-3 Picea pungens "Glauca" Hopeakuusi I-VI 6.5.2012 - Ju fi.wikipedia.org aur-pvar, 10-15m, leveys -4m, hopeansinivihreät neulaset
ARBO-12-4 Pseudotsuga menziesii Douglaskuusi I-IV 7.5.2012 - Ju fi.wikipedia.org I-IV, aur-pvar, 15-30m, leveys 5-9m, tuore runsasravinteinen humusmaa
ARBO-12-5 Larix sibirica Siperianlehtikuusi (I) II-VII (VIII) 7.5.2012 #13 Ju fi.wikipedia.org -
KM-12-10 Larix sibirica Siperianlehtikuusi (I) II-VII (VIII) 09/2014 - Ju fi.wikipedia.org Istutettu parikymmentä etupihan eteen (pihavajojen taakse) metsään.
ARBO-12-6 Quercus robur Metsätammi I-III #18 fi.wikipedia.org Arboretumin alueella luontaisesti ~30 kpl. Tavallisesti 10–20m, joskus jopa 30m pituinen. Suomen paksuin metsätammi on rinnan korkeudelta mitattuna lähes 8m ympärysmitaltaan. Sen arvioidaan olevan noin 1000–1200v vanha.
ARBO-12-7 Acer platanoides Metsävaahtera I-IV #11 fi.wikipedia.org Arboretumin alueella luontaisesti kasvanut. Vaahtera kasvaa 10–20 metriä korkeaksi. Juuristo on tiheä, epäsäännöllinen paalujuuri jakautuu jo lähellä tyveä useaksi sivujuureksi. Uusia: Kaksi istutettu 2013 takapihalle aidan taakse, saatu Miehikkälästä. Kaksi istutettu 2014 takapihalle aidan taakse, paikallista kantaa.
ARBO-12-8 Taxus baccata Euroopanmarjakuusi I-III 09.05.2012 #9 Ju fi.wikipedia.org Euroopanmarjakuusi on Suomessa 1–8 metriä korkea pensas tai joskus puu, mutta etelämpänä se saattaa kasvaa parikymmenmetriseksi ja paksuksi puuksi.
ARBO-12-9 Taxus baccata "Fastigiata Robusta" Pylväsmarjakuusi I-III 09.05.2012 #10 Ju -
ARBO-12-10 Quercus rubra Punatammi I-III 09.2011 #8 Ju fi.wikipedia.org Punatammi voi saavuttaa jopa 43 metrin pituuden ja rungon halkaisija voi olla kaksi metriä. Lehdet ovat pituudeltaan 12–25 cm ja teräväliuskaisia. Lehdet saavat parhaimmillaan punaisen syysvärityksen. Tärkeimpiä Pohjois-Amerikassa puutavaraksi kasvatettavia puita.
ARBO-12-11 Betula pendula var. carelica Visakoivu 21.05.2012 #3 Ju fi.wikipedia.org Visakoivu on rauduskoivun mutaatiosta johtuva muunnos. Visakoivu on Suomen arvokkain koivulaji; hinta on yleensä 4–5 €/kg, riippuen visan laadusta, ja hehtaarikohtaiset myyntitulot voivat kivuta jopa 200 000:een euroon.
ARBO-12-12 Pinus cembra Sembramänty I-VI 21.05.2012 #7 Ju fi.wikipedia.org -
ARBO-12-13 Picea orientalis 'Aureospicata' Kultakuusi / Idänkuusi I-V 09/2012 - Ju fi.wikipedia.org Metsäkuusen erikoismuoto, jonka uusien versojen kärjet ovat vaaleankeltaisia tai kullankeltaisia. Keltaiset kärjet vihertyvät jo kesään mennessä, mutta joissain keltakuusissa keltaisuus näkyy vielä syksyn jälkeen talvellakin. Korkeus 8-12m, luontainen kasvualue, Kaukasia. Violetinvärisrt 6 cm kävyt ovat kypsinä ruskeat.
ARBO-12-14 Abies concolor Harmaapihta I-III 09/2012 - Ju fi.wikipedia.org Voi kasvaa 60 metrin korkuiseksi (Suomessa 10m-20m) ja runko 160 cm paksuiseksi. Latvus kasvaa kartiomaisesti. Rungon kuori on nuorena sileähkö, mutta tulee vanhana syväuurteiseksi.
KM-12-2 Abies concolor Harmaapihta I-III 09/2014 - Ju fi.wikipedia.org Voi kasvaa 60 metrin korkuiseksi (Suomessa 10m-20m) ja runko 160 cm paksuiseksi. Latvus kasvaa kartiomaisesti. Rungon kuori on nuorena sileähkö, mutta tulee vanhana syväuurteiseksi. Exotic Gardenin siemenistä, istutettu takapihalle nurmikentän taakse.
KM-12-5 Abies lasiocarpa Lännenpihta I-VIII 09/2014 - Ju fi.wikipedia.org Kalliovuorilta kotoisin. Exotic Gardenin siemenistä kasvatettu, istutettu kaksi takapihalle nurmikentän taakse.
ARBO-12-15 Tilia cordata Metsälehmus I-IV 09/2012 #16 Ju fi.wikipedia.org Kasvaa jopa 30m korkeaksi
ARBO-12-16 Thuia occidentalis "yellow tunnin" Kultatuija I-III 09/2012 #20 fi.wikipedia.org "Keltatuija"
ARBO-12-17 Abies Koreana Koreanpihta I-III (IV) 09/2012 #21 fi.wikipedia.org -
ARBO-12-18 Pinus pumila "glauca" Pensassembramänty - 09/2012 #23 fi.wikipedia.org -
ARBO-12-19 Pinus mugo "mughus" Vuorimänty - 09/2012 #22 fi.wikipedia.org Vuosikasvaimet typistettävä juhannuksen aikoihin kasvun tuuheuttamiseksi. Kestää hyvin kuivuutta.
ARBO-13-01 Acer Sacharium Hopeavaahtera I-IV 04/2013 #6 Ju & Helmi & Onni fi.wikipedia.org Kasvaa 10-25 metrin korkuiseksi. Lehdet ovat sormihaaraiset ja kasvavat pitkien varsien päässä, mikä saa ne värisemään pienessäkin tuulenvireessä. Vaatii runsaasti kasvutilaa, koska vanhemmiten latvus on hyvin leveä. Pienenä taimena voi olla arka syyshalloille. Kasvupaikkana aurinko–puolivarjo, runsasravinteinen, tuore tai kostea. Hopeavaahteraa voi käyttää sokerivaahteran tapaan aidon vaahterasiirapin valmistamiseen. Oikeaan aikaan keväällä juoksutetun mahlan sokeripitoisuus on parhailla puilla viiden prosentin luokkaa. Mahla sopii sellaisenaankin juotavaksi tai siman valmistamiseen. Isännän syntymäpäivälahja 2013.
ARBO-13-02 Abies balsamea 'Nana' Kääpiöpalsamipihta I-VI 04/2013 #5 Ju fi.wikipedia.org Takapihalla, vuorimäntyjen luoona
ARBO-13-03 Tsuga diversifolia Japaninhemlokki I (II-III) 06/2013 #1 Ju fi.wikipedia.org Takapihalla. Japaninhemlokki kasvaa Japanissa Honshun saarella 900- 2200 metrin korkeudessa. Laji kasvaa vuorten ylärinteillä melko lähellä metsänrajaa.
ARBO-13-04 Tsuga Canadensis Kanadanhemlokki I-II 06/2013 #2 Ju mustila.fi Takapihalla
ARBO-13-05 Pinus cembra Sembramänty I-VI 07/2013 #7 Ju fi.wikipedia.org -
KM-12-23 Junglans mandshurica Mantsurianjalopähkinä (I) II-IV 12/2013 #19 Ju fi.wikipedia.org Pikkulehtikatsurametsikön laidalla yksi, toinen takapihan takanurkassa vanhan pihlajan juurella.
ARBO-13-06 Prunus Sargentii Rusokirsikka I-II 07/2013 #33 Ju fi.wikipedia.org -
ARBO-14-01 Acer Tataricum Ginnata Mongolianvaahtera I-VI 04/2014 - Ju fi.wikipedia.org Oransi syysväri
ARBO-14-02 Larix Kaempferi Japaninlehtikuusi I-III 05/2014 - Ju fi.wikipedia.org Honshun saaren vuoristoalueilta lähtöisin oleva japaninlehtikuusi on Suomessa talvenkestävä aina III-vyöhykkeelle asti.
ARBO-14-03 Juniper Communis "Suecica" Pilarikataja I-III 05/2014 - Ju fi.wikipedia.org Yksi metsäkatajan muoto on pylväsmäinen pilarikataja.
KM-12-7 Cercidiphyllum japonicum Pikkulehtikatsura II (III) 07/2014 8 tainta Ju fi.wikipedia.org Siemenet - Arboretum Mustila - Alkuperä Mustila, K09-10-745, koulittu 10.7.2012. Istutettu sähkölinjojen ja puucen lähistölle 8 puun metsiköksi.
KM-12-39 Thuja occidentalis Kanadantuija I-V 08/2014 5 tainta Ju fi.wikipedia.org Siemenet Riihimäeltä, Soitumen tilan pihasta. Istutettu leikkimökin taakse metsään 5 kpl.
KM-12-9 Thuja plicata Jättituija I-II (III) 20.05.2012 12 tainta Ju fi.wikipedia.org Siemenet - Arboretum Mustila - Alkuperä Kanada, K09-09-111, Leikkimökin takaisessa metsässä 12 tainta.
ARBO-13-07-10 Ajaninkuusi - 07/2013 I-IV Ju mustila.fi -
ARBO-13-07-10 Palsamipihta - 07/2013 I-VII Ju fi.wikipedia.org -
ARBO-13-07-10 Douglaskuusi - 07/2013 I-IV Ju fi.wikipedia.org -
ARBO-13-07-10 Siperianpihta (I) II- VII (VIII) 07/2013 - Ju fi.wikipedia.org -
KM-12-19 Acer mandshuricum Mantšurianvaahtera I - III (IV) 09/2014 - Ma mustila.fi Takapihalla nurmikentän takana takana. Siemenet Mustilasta.
KM-12-21 Acer ginnala Mongolianvaahtera I - VI 09/2014 - Ma fi.wikipedia.org Takapihalla nurmikentän takana kaksi. Kellarin ja nuotiopaikan välissä yksi. Siemenet Mustilasta.
KM-12-20 Acer rubrum Punavaahtera I - III (IV) 09/2014 - Ma fi.wikipedia.org Takapihalla nurmikentän takana yksi. Nuotiopaikan lähistöllä yksi.
KM-12-14 Picea pungens glauca Sinikuusi I - VII 09/2014 - Ma fi.wikipedia.org Takapihalla nurmikentän takana kaksi.
KM-12-12 Pinus resinosa Amerikanpunamänty I - III 09/2014 - Ma fi.wikipedia.org
mustila.fi
Nuotiopaikan lähistöllä kolme.

Taimikasvatuksessa
# Nimi Suom. Vyöhyke Kylvetty   Koulija / Istuttaja Linkki Muuta
KM-12-2 ABIES concolor Harmaapihta II-IV 20.05.2012 5 tainta M / J   Siemenet - Exotic Garden. Tuuhea neulasto ja oksisto. Sinivihreät, hiukan harmahtavat neulaset. Tasainen ja tiheä oksisto. Ei pudota vanhanakaan alaoksiaan.
KM-12-7 Cercidiphyllum japonicum Pikkulehtikatsura II (III) 20.05.2012 2 tainta M / J fi.wikipedia.org Siemenet - Arboretum Mustila - Alkuperä Mustila, K09-10-745, koulittu 10.7.2012
KM-12-8 Sequoia sempervirens Jättiläispunapuu (-) 20.05.2012 1 taimi M / J fi.wikipedia.org Siemenet - Arboretum Mustila - Alkuperä Kalifornia, K09-08-088, koulittu 16.07.2012
KM-12-10 Larix sibirica Siperianlehtikuusi (I) II-VII (VIII) 20.05.2012 21 tainta M / J fi.wikipedia.org Siemenet - Arboretum Mustila - Alkuperä Luumäki, T03-00-0601.
KM-12-14 PICEA pungens glauca Sinikuusi VII 21.05.2012 8 tainta M / J   Siemenet - Exotic Garden. Kotoisin Pohjois-Amerikasta. Tiheässä sinivihreitä neulasia. Symmetrinen, pyramidimainen kasvutapa. Viihtyy myös karulla ja tuulisella paikalla. KM-12-XIV
KM-12-15 Gleditsia triacanthos Kolmioka II-IV 21.05.2012 3 tainta M / J   Siemenet - Exotic Garden. Kotoisin Pohjois-Amerikasta. Tammea muistuttava kasvutapa. Kahdesti parilehdykkäiset lehdet. Kirkkaanvihreät, kiiltävät lehdet ja piikkiset oksat. Kukkii mesipitoisin, tuoksuvin, kellanvihrein kukin. Koristeelliset, käyrät, kiiltävät palot pysyvät kiinni koko talven. Koulittu ensimmäisen kerran 07.07.2012
KM-12-17 PHELLODENDRON amurense Korkkipuu II-III 21.05.2012 1 taimi 2012 M / J   Siemenet - Exotic Garden. Kotoisin Kiinasta. Kaunis, leveähkö latvus. Kaarnasta tehdään korkkia. Nuokkuvat, vihreät ja kiiltävät, parilehdykkäiset lehdet. Kukkii kellanvihrein terttukukin.
KM-12-18 Fraxinus pennsylvanica Punasaarni I-IV (V) 11.05.2012 26 tainta M & H / J fi.wikipedia.org Siemenet - Arboretum Mustila - Alkuperä Mustila
KM-12-20 Acer rubrum Punavaahtera I-III (IV) 11.05.2012 2 tainta M / J fi.wikipedia.org Siemenet - Arboretum Mustila - Alkuperä Mustila, koulittu 10.7.2012
KM-12-24 Corylus avellana Euroopanpähkinäpensas I-IV 04.2012 9 tainta 2012 J / J fi.wikipedia.org Siemenet - Arboretum Mustila - Alkuperä Mustila
KM-12-3 JUNIPERUS virginiana Kynäkataja III-IV 20.05.2012 11 tainta Ju fi.wikipedia.org Siemenet - Exotic Garden. Kotoisin Pohjois-Amerikasta. Monirunkoinen, pyramidimainen kasvutapa. Tuuhea kasvi, jolla on vihreänsiniset neulaset. Tekee jo ensimmäisenä vuotena sinisiä käpyjä.
KM-12-9 Thuja plicata Jättituija I-II (III) 20.05.2012 16 tainta Ju fi.wikipedia.org Siemenet - Arboretum Mustila - Alkuperä Kanada, K09-09-111
KM-12-12 Pinus resinosa Amerikanpunamänty I-III 20.05.2012 2 tainta 2012 M / J fi.wikipedia.org Siemenet - Arboretum Mustila - Alkuperä Kanada, K09-10-054
KM-12-19 Acer mandshuricum Mantšurianvaahtera I-III (IV) 11.05.2012 1 tainta Ju fi.wikipedia.org Siemenet - Arboretum Mustila - Alkuperä Mustila
KM-12-21 Acer tataricum subsp. ginnala Mongolianvaahtera I-VI 11.05.2012 7 tainta Ju fi.wikipedia.org Siemenet - Arboretum Mustila - Alkuperä Idaho
KM-12-23 Juglans mandshurica Mantšurianjalopähkinä I-III 22.04.2012 1 tainta Ju fi.wikipedia.org
wikikko.info
Siemenet - Arboretum Mustila - Alkuperä Mustila
KM-13-01 Pinus peuce Makedonianmänty I-VI 02/2013 1 kpl Ju fi.wikipedia.org Korpikangas Siemen-Frö, (5924 M28) Parhaimmillaan 40m korkea (norm 10-18m) ja runko 1.5 metri halkaisijaltaan.
KM-13-02 Abies Balsamea Palsamipihta I-VII 02/2013 1 kpl ? Ju fi.wikipedia.org
mustila.fi
Korpikangas Siemen-Frö, (M40). Palsamipihta kasvaa yleensä 8–20 metriä korkeaksi. Harvahaarainen latvus on leveähkö ja kartiomainen, harvempi kuin siperianpihdalla. Menestyy nuorena voimakkaassakin varjostuksessa, mutta säilyttääkseen alaoksansa puu tarvitsee kunnolla tilaa ja valoa. Ei ole ahavanarka ja voidaan istuttaa myös aukeille pihoille; multava, savipitoinen tai kangasmaa.
KM-13-04 Pseudotsuga menziesii Douglaskuusi I-IV 04/2013 1 kpl Ju fi.wikipedia.fi Siemenet Riihimäeltä kaupungin puiston aikuisesta isosta puusta. I-IV, aur-pvar, 15-30m, leveys 5-9m, tuore runsasravinteinen humusmaa

Kylvettyjä siemeniä / itäneitä
# Nimi Suom. Vyöhyke Kylvöpäivä   Istuttaja Linkki Muuta
KM-12-1 BETULA papyrifera Paperikoivu V-VI 20.05.2012 250 kylvetty Ju   Siemenet - Exotic Garden. Todella koristeellinen koivu, jolla on 10 cm pitkät, syvään sahalaitaiset lehdet. Puhdas, valkoinen, paperimainen kaarna.
KM-12-4 HAMAMELIS virginiana Amerikantaikapähkinä II-III 20.05.2012 15 kylvetty Ju   Siemenet - Exotic Garden. Nopeakasvuinen. Puikeat lehdet, joilla on keltainen syysväri. Kukkii omalaatuisin keltaisin kukin, jotka kasvavat suoraan rungosta.
KM-12-5 Abies lasiocarpa Lännenpihta I-VIII 20.05.2012 40 kpl kylvetty Ju fi.wikipedia.org Siemenet - Exotic Garden, KM-12-V
KM-12-6 OSTRYA carpinifolia Humalapyökki IV-V 20.05.2012 60 kylvetty Ju   Siemenet - Exotic Garden. Kotoisin Kaakkois-Euroopasta, Vähä-Aasiasta. Erikoinen koristepuu, jonka puuaine on punertavaa ja erittäin kovaa. Munanmuotoiset, tiheäsuoniset lehdet. Hedelminä koristeelliset pähkinät, joita ympäröi kovasti humalankävyn näköiset verhiöt.
KM-12-10 Larix sibirica Siperianlehtikuusi (I) II–VII (VIII) 20.05.2012 47 kpl kylvetty Ju fi.wikipedia.org Siemenet - Arboretum Mustila - Alkuperä Luumäki, T03-00-0601
KM-12-13 TILIA tomentosa Hopealehmus III-V 21.05.2012 30 kylvetty Ju   Siemenet - Exotic Garden. Puu, jonka latvus on tasaisesti haaroittuva. Koristeelliset, herttamaiset lehdet, joiden alapuoli on valkonukkainen ja yläpuoli tummanvihreä. Kukkii kermankeltaisin, tuoksuvin terttukukin.
KM-12-16 PRUNUS serotina Kiiltotuomi IV-V 21.05.2012 20 kylvetty Ju   Siemenet - Exotic Garden. Kotoisin Pohjois-Amerikasta. Nopeakasvuinen, hieno tuomi, jolla on pitkät, kiiltävät, tummanvihreät, hammaslaitaiset lehdet. Valkoiset, 10-14 cm pitkät kukkatertut ja koristeelliset, punaiset marjat.
KM-12-22 Abies Koreana Korean pihta I-III (IV) 06.05.2012 12kpl kylvetty Ju fi.wikipedia.org Siemenet itsekerättyjä
KM-12-25 Ulmus glabra Vuorijalava 06/2012 20kpl kylvetty Ma fi.wikipedia.org Siemenet - Kerätty Riihimäeltä, oletettavasti vuorijalava, tarkennetaan myöhemmin.
KM-12-26 Gymnocladus dioica Kentukkinpapupuu IV-V 10/2012 5 kpl Ma en.wikipedia.org Siemenet - Exotic Garden (kylvöaika: Helmikuu-Huhtikuu). Kotoisin Pohjois-Amerikasta. Kaunis puu (8m) , jolla on erittäin suuret, parilehdykkäiset kerrannaislehdet. Tähtimäiset, tuoksuvat, valkoiset kukat. Emi- ja hedekukat ovat eri puissa. Valtavat, ruskeat siemenpalot. Siemeniä paahdetaan kahvinkorvikkeeksi.
KM-12-27 Pinus Nigra Euroopanmustamänty VII 10/2012 50 kpl Ma fi.wikipedia.org Siemenet - Exotic Garden (kylvöaika: Helmikuu-Huhtikuu, Lokakuu-Marraskuu). Kotoisin Itävallasta. Mustanvihreät, tiheässä kasvavat neulaset. Aluksi kartionmuotoinen, mutta myöhemmin latvuksesta tulee pyöreä. Kiiltävät munanmuotoiset, vaaleanruskeat kävyt. Ei pudota alaoksiaan. Sopii myös karuun ja kiviseen maahan.
KM-12-28 Larix decidua Euroopanlehtikuusi IV-V 10/2012 35 kpl Ma fi.wikipedia.org Siemenet - Exotic Garden (kylvöaika: Helmikuu-Huhtikuu, Lokakuu-Marraskuu). Puu (20m) Kotoisin Alpeilta ja Karpaateilta. Hieno, harva kasvutapa, koristeelliset punaiset emikukinnot.
KM-12-30 Pinus Mänty (Riippamänty Puumalasta?) 10/2012 5 kpl Ma   Kävyt normaalista isosta männystä jonka oksat kasvoivat riippakuusen tapaan alaspäin
KM-12-31 Pinus Mänty (Vaivaismänty Puumalasta?) 10/2012 5 kpl Ma   Kävyt erittäin pienikokoisesta, mutta selvästi vanhasta "vaivaiskoivun / bonsaimännyn" tapaan kasvavasta männystä.
KM-12-32 Pinus Mänty (Englannista) 10/2012 5 kpl Ma   Siemenet englannista, Milton Keynes kaupungista.
KM-12-33 - Lehtipuu (Englannista) 10/2012 6 kpl Ma   Siemenet (siniset) englannista, Milton Keynes kaupungista.
KM-12-34 - Lehtipuu (Englannista) 10/2012 15 kpl Ma   Siemenet englannista, Milton Keynes kaupungista.
KM-12-35 Picea Kuusi (Eprantieltä, pienet kävyt) 10/2012 10 kpl Ma   Siemenet Eprantieltä, kummisedältä.
KM-12-36 Picea Hevoskastanja (Pariisi, Ranska) 10/2012 10 kpl Ma   Siemenet Pariisista, Ranskasta.
KM-12-37 - Lehtipuu (Pariisi, Ranska) 10/2012 15 kpl Ma   Siemenet Pariisista, Ranskasta.
KM-12-38 - Lehtipuu (Pariisi, Ranska) 10/2012 12 kpl Ma   Siemenet Pariisista, Ranskasta.
KM-12-39 Thuja occidentalis Kanadantuija 10/2012 26 kpl Ma fi.wikipedia.org Siemenet Riihimäeltä, Soitumen tilan pihasta.
KM-13-03 Acer Pseudosieboldianum Koreanvaahtera I-II (III-IV) 02/2013 14 kpl Ju mustila.fi Korpikangas Siemen-Frö, M43). Kaunis, pieni (2-5m) puu. Koreanvaahtera kasvaa luontaisena Mantšuriassa, Koreassa ja Vladivostokin ympäristössä kivikkoisten rinnemetsien pensaskerroksessa.
KM-13-05 Picea ?? Hopeakuusi ? I-? 04/2013 16 kpl Ju   Siemenet Riihimäeltä kaupungin puiston aikuisesta isosta puusta.
KM-13-06   Lehtipuu I-? 04/2013 1 kpl Ju   Siemen Hämeenlinnasta Aulangon kesätatterin lähistöltä.
KM-13-07 Abies lasiocarpa var. arizonica Korkkipihta I-IV 09/2013 15 kpl Ju fi.wikipedia.fi Arboretum Mustila K09-12-044 USA, Arizona, Apache nat. forest. Korkeus 15-20m, Rungoltaan koristeellinen, nuorena hyvin vaalea ja uurrekuvioinen, pihkarakkulaton. Kävyt pitemmät kuin lännenpihdalla. Tuoreet lehtiarvet ruskettuvat reunoiltaan, kun lännenpihdalla arpien reunat ovat punaiset. Kasvupaikka: Aurinkoinen tai puolivarjoinen, keski- tai runsasravinteinen, kuiva tai tuore, keväthalloilta suojainen kasvupaikka. Kotipaikka: Arizonan San Francisco -vuoristo 2700–3500 m korkeudessa.
KM-13-08 Abies fraseri Virginianpihta I-V 09/2013 18 kpl Ju fi.wikipedia.fi Arboretum Mustila K09-09-127 USA, NC, Roan Mountain. Korkeus 15-18m, Virginianpihta kasvaa 1 700 – 2 000 metrin korkeudessa sijaitsevissa lauhkean vyöhykkeen sademetsissä. Se viihtyy viileänkosteassa ilmastossa ja vähäkalkkisessa ja keskiravinteisessa maaperässä.[2][4] Vuorten huipuilla ja ylärinteillä kasvavissa havumetsissä se on usein valtapuu ja sitä matalammalla se muodostaa sekametsiä kanadanhemlokin, keltahevoskastanjan ja sokerivaahteran kanssa. Kauniin säännöllisen muotonsa takia virginianpihta on itäisessä USA:ssa runsaasti viljelty joulukuusipuu.
KM-13-09 Cercidiphyllum magnificum Isolehtikatsura I-II 09/2013 12 kpl Ju mustila.fi Arboretum Mustila K09-11-510 Venäjä, Pietari. Korkeus 3-5m, Isolehtikatsura kasvaa luontaisena vain Japanin pääsaaren Honshun keskiosien vuoristoissa. Suomessa isolehtikatsura on menestynyt hyvin etelärannikolla ja siitä kehittyy pieni siro-oksainen yksirunkoinen puu. Nuorena latvus on kartiomainen, mutta puun ikääntyessä se pyöristyy. Isolehtikatsura vaatii rehevän ja aina kosteana säilyvän, hapahkon muhevan kasvualustan sekä muiden puiden suojaa kevätahavaa ja halloja vastaan.
KM-13-10 Larix kaempferi Japanin lehtikuusu I-II 09/2013 12 kpl Ju mustila.fi Siemen, Arboretum Mustila. Honšun saaren vuoristoalueilta lähtöisin oleva lehtikuusi. Nuorena laji sen sijaan on ollut arka syyshallalle, johtuen mereisestä alkuperästä. Syyshallat saattavat häiritä myös kukintaa, vioittamalla kukkanuppuja. Japaninlehtikuusen ruusunkukkaa muistuttavat kävyt ovat erittäin koristeellisia.
KM-13-11 Pseudotsuga menziesii Douglaskuusi I-IV 09/2013 16 kpl Ju fi.wikipedia.org Siemen, Arboretum Mustila. I-IV, aur-pvar, 15-30m, leveys 5-9m, tuore runsasravinteinen humusmaa. Douglaskuusi saavuttaa yleisesti 60–75 metrin pituuden ja 1,5–4 metrin paksuuden, mutta jopa 100-metriset yksilöt eivät ole tuntemattomia.[5] Suomessa laji jää kuitenkin huomattavasti matalammaksi, noin 15–30 metriä korkeaksi.
KM-13-12 Picea omorica Serbiankuusi I-V 09/2013 12 kpl Ju fi.wikipedia.org Siemen, Arboretum Mustila. aur-pvar, korkeus 8-20m, leveys 2-4m, kapea ja säännöllinen kasvutapa, oksat kärjistään ulospäin kaartuvat, Neulaset alta hopeanhohtoiset
KM-13-13 Picea meyeri Meyerinkuusi I-? 09/2013 16 kpl Ju en.wikipedia.org Siemen, Arboretum Mustila. Suomessa 4–8 m.Kotiseudullaan enintään 30 m. Alunperin pohjois-kiina.
KM-13-14 Tsuga heterophylla Lännenhemlokki I-III 09/2013 12 kpl Ju mustila.fi Siemen, Arboretum Mustila. Pohjois-Amerikan länsiosista kotoisin oleva lännenhemlokki on sukunsa kookkain puu ja sukunsa lajeista kestävin, kunhan Suomessa käytetään sopivaa siemenalkuperää. Maaperän rehevyyden suhteen lännenhemlokki ei vaikuta tavattoman vaateliaalta, mutta taimena se tarvitsee suojapuustoa kevätauringon ja tuulen neulasia kuivattavalta vaikutukselta.
KM-13-15 Pterocarya fraxinifolia Kaukasiansiipipähkinä I-III 09/2013 12 kpl Ju mustila.fi Siemen, Arboretum Mustila. Kesävihanta, yksikotinen, suuria puita, joiden riippuvat kukinnot kehittyvät jopa puolen metrin pituisiksi hedelmänorkoiksi. Nimensä suku on saanut norkkoihin kehittyvistä koristeellisista, siipipalteisista pähkinöistä. Kaukasiansiipipähkinä on komein meillä menestyvistä siipipähkinöistä suurine pariliuskaisine lehtineen. Valitettavasti yleisesti viljelty taimistokanta on Suomen oloissa toivottoman talvenarka. Kaukasiansiipipähkinä muistuttaa suuresti japaninsiipipähkinää (P. rhoifolia). Hyvä erottava tuntomerkki ovat silmuja suojaavat suomut, jotka kaukasianpähkinältä puuttuvat kokonaan. Japaninsiipipähkinältä ne karisevat talven mittaan.
KM-14-01 Thuia occidentalis "yellow tunnin" Kultatuija - 03/2014 - Ma fi.wikipedia.org Siemen, Kulpanmäellä päätalon etupihalla kasvaneesta ARBO-12-06 kasvista keväällä 2014 kerätty.
KM-14-02 Abies Koreana Koreanpihta I-III (IV) 03/2014 - Ma fi.wikipedia.org Siemen, Kulpanmäellä päätalon etupihalla kasvaneesta ARBO-12-17 kasvista keväällä 2014 kerätty.
KM-14-03 Abies lasiocarpa var. arizonica Korkkipihta I-IV 03/2014 - - - -
KM-14-04 Aesculus hippocastanum Hevoskastanja I-II (III) 08/2014 12 kpl Ju fi.wikipedia.org Siemenet Raaseporin linnanpuiston puista.
KM-14-05 Corylus avellana Euroopanpähkinäpensas I-IV 08/2014 10 kpl Ju fi.wikipedia.org Siemenet Raaseporin linnanpuiston puista.
KM-14-06 Picea glauca var. AlbertianaX Albertanvalkokuusi I-? 11/2014 ? kpl Ma X Siemenet Mustilasta: T03-73-012
KM-14-07 Pinus contorta var. latifolia Kontortamänty I-? 11/2014 ? kpl Ma X Siemenet Mustilasta: K09-08-458A
KM-14-08 Acer komarovii Koreanperhosvaahtera I-? 11/2014 ? kpl Ma X Siemenet Mustilasta: K09-11-464
KM-14-09 Acer pensylvanicum Pennsylvanianvaahtera I-? 11/2014 ? kpl Ma X Siemenet Mustilasta: Y09-13-301
KM-14-10 Juglans cinerea Amerikanjalopähkinä I-? 11/2014 ? kpl Ma X Siemenet Mustilasta: MUSTILA 2014
KM-14-11 Phellodendron amurense Amurinkorkkipuu (Mustilankanta) I-? 11/2014 ? kpl Ma X Siemenet Mustilasta: K09-11-500
KM-14-12 Abies holophylla Ussurinpihta I-? 11/2014 ? kpl Ma X Siemenet Mustilasta: Y09-13-064
KM-14-13 Abies veitchii Japaninpihta I-? 11/2014 ? kpl Ma X Siemenet Mustilasta: K09-07-308
KM-14-14 Abies mariesii Honsunpihta I-? 11/2014 ? kpl Ma X Siemenet Mustilasta: K09-14-405

Päärakennuksen pihassa
# Nimi Suom. Vyöhyke Istutettu   Linkki Muuta
1 Prunus tenella Kääpiömanteli I-IV 06.05.2012 40cm taimi en.wikipedia.org aur, kui-tuor, runs.rav. hiekka, 0,5-1m, kukka ruusunpunainen
2 Juniperus chinensis "Stricta" Irlanninkartiokataja 06.05.2012 1.2m taimi Tarkennetaan vielä mikä kataja oikein on?
3 Picea pungens 'Glauca' Hopeakuusi 2011 1m taimi Takapihalla
4 Picea Glauca 'Conica' Kartiovalkokuusi I-III 2011 0,6m taimi
5 Picea Glauca 'Alberta Globe' Pallovalkokuusi I-III 2011 0,4m taimi
6 Microbiota decussata Tuivio I-VI 2011 0,3m taimi
7 Juniperus Squamata ’Blue carpet’ Himalajankataja 2011 0,3m taimi Himalajankataja aka sinikataja aka (lamo) sinikataja
8 Juniperus x pfitzeriana ’Blue Alps’ Tarhakataja I-II 2011 0,3m taimi
9 Juniperus horizontalis Laakakataja I-V 2011 0,3m taimi Laakakataja kasvaa luontaisena Pohjois-Amerikan pohjoisosissa laajalla alueella New Foundlandilta Pohjoisen jäämeren tuntumaan kallioisilla hiekkarannoilla, vuoristoissa, niukkaravinteisissa metsissä ja soilla. Se kestää kuumaa yhtä hyvin kuin kylmää, pitää auringosta, mutta sietää myös jonkin verran varjoa. Kasvupaikka: Aurinko–puolivarjo, kuiva, keskiravinteinen, hiekkainen ja sorainen.
10 Juniperus communis 'Green Carpet' Kääpiökataja I-VI 2011 0,2m taimi
11 Tsuga ?? Kanadanhemlokki "Jeddeloh" I-III 09/2012 0,3m taimi fi.wikipedia.org Kasvutapa matala ja mätäsmäinen, korkeus 1m.

Hedelmäpuut
# Nimi Suom. Vyöhyke Istutettu   Linkki Muuta
1 Pyrus communis "Aune" Päärynäpuu I-V 06.05.2012 1.4m taimi hedelmä keskikokoinen ja pitkulainen, maku mieto ja pehmeä tuorepäärynä, kypsyy syyskuussa, itsepölyttyvä.
2 Malus domestica 'Punakaneli' Syysomena "Punakaneli" I-IV 2010 1.3m taimi Omena keskikokoinen, voimakkaasti kaneliarominen. Terve ja talvenkestävä. Punakaneli ja keltakaneli ovat varmimpia Keski-Suomen korkeudella, hyviä yleispölyttäjiä. Terve lajike kestää kohtalaisesta omenarupea ja sitä suositellaan luomuviljelyyn. Puu tulee myöhään satoikään, mutta sen jälkeen sato on runsas jopa vähällä hoidolla. Voimakaskasvuisen ja harvalatvaisen puun oksat suuntautuvat jyrkästi ylöspäin, joten niitä tulee taivuttaa.
3 Malus domestica 'Jaspi' Syysomena "Jaspi" I-III 2010 1.3m taimi Omena iso tai keskikokoinen. Mausteinen, makea, miedon happoinen. Kypsyy syyskuun puolivälin jälkeen ja säilyy ainakin kuukauden, jopa marraskuuhun. Ylöspäin pyrkiviä oksia on taivutettava.
4 Prunus xx Kirsikka (Huvimajan kuulasmarja) I-III (IV) 06.05.2012 1.4m taimi Itsepölytteinen ja satoisa lajike. Marjat suuret, mehukkaat ja makeat. Sato kypsyy heinäkuun puolenvälin jälkeen. Puusta tulee keskikoinen, 3–5 metriä korkea, leveän pyöreälatvainen
5 Prunus cerasus 'Chokoladnaja' Suklaakirsikka I-IV (V) 2011 1.4m taimi Pensas on pyöreähkö ja 150-200 cm korkea. Maku on miellyttävän happamanimelä ja manteliin vivahtava. Sato kypsyy aikaisin. Hieno oranssisävyinen syysväri lisää vielä kasvin koristearvoa.
6 Prunus avium "Noratia" Pensaskirsikka - 2011 1m taimi Etupiha
7 Prunus domestica, "Viipurilainen punaluumu" Luumu I-III 2010 1,2m taimi Hedelmä on keskikokoinen ja väriltään vaalea tummanpunaisella peitevärityksellä, kuori on sinihärmäinen. Maku on makea ja aromikas. Sato kypsyy suhteellisen myöhään. ´Viipurilainen Punaluumu´ on hyvä pölyttäjä.
8 Prunus xx Luumu (sininen) - 2011 0,4m taimi Etupiha
9 Prunus xx Luumu (keltainen) - 2011 0,4m taimi Etupiha
10 Hippophaë rhamnoides Tyrni - 2010 0,3m taimia fi.wikipedia.org Taimista 2 tyttöä ja 1 poika (+2 vielä tuntematonta)
11 Pyrus communis "Jukka" Päärynäpuu I-III 07.05.2013 1.6m taimi Hedelmät maukkaat, vihreät, keskikokoiset, kypsyy syyskuun puolivälissä. Hyötyy ristipölytyksestä. Pirilän kukkatalo
12 Malus "Solnyshko", Siloposken Aurinkoinen Omenapuu I-IV 10.05.2014 1.6m taimi Risteymä Malus floribunda x Golden Delicius. Myöhäinen syyslajike, jonka hedelmät säilyvät joulukuulle. Hedelmät keskikokoisia, pohjaväri vihertävänkeltainen, peiteväri vadelmanpunainen lähes koko pinnalla. Maultaan erittäin mehukas, maukas ja happaman-imelä. Talvenkestävyys hyvä I-IV. Puu on pienikokoinen. Täysin omenaruven kestävä.

Alppiruusut ja Atsaleat
# Laji Vyöhyke Istutettu   Linkki Muuta
1 Rhododendron "Hellikki" I-III 2011 - mustila.fi -
2 Rhododendron "Haaga" I-V 2011 - mustila.fi -
3 Rhododendron "Pohjolan tytär" I-II (III-IV) 2011 - mustila.fi -
4 Rhododendron "Helsingin Yliopisto" I-V 2013 - mustila.fi -
5 Rhododendron "Mikkeli" I-V 2013 - mustila.fi -
6 Rhododendron "Hybride Lila" I-II (III-IV) 2010 - mustila.fi -
7 Rhododendron "Catawbiense Album" I-II (III-IV) 2013 - Dendrologianseura - Rhodokerho -
8 Rhododendron repens "Baden Baden" I-II (III) 2014 - - Lamoalppiruusu, iso- ja runsaskukkainen. Avoimilla kasvupaikoilla suojataan kevätauringolta. Puolivarjoinen tai varjoinen, kosteutta pidättävä, ravinteikas, ilmava ja hapan maa. Korkeus: 0,8-1,2 m
9 Rhododendron "Raisa" I-III (IV) 2014 - mustila.fi Kotimainen 'Raisa' on laakean pyöreähkö, matalakasvuinen alppiruusu. Emona on ollut mustilanalppiruusu (R. brachycarpum var. tigerstedtii) ja pölyttäjänä Mustilassa kasvava matala, punakukkainen japaninalppiruusuristeymä (R. brachycarpum). 'Raisa' on saanut nimensä Raisa Gorbatšovan mukaan, ja juuri tämän pensaan valitsi Mihail Gorbatšov hänelle lähetetystä neljästä lajike-ehdokkaasta nimettäväksi vaimonsa muistoksi. 'Raisaa' on lahjoitettu sata pensasta Pietariin Raisa Gorbatšovan sairaalan puistoon. Samalla lajikenimellä on aiemmin rekisteröity toinen alppiruusu ja tämän vuoksi suomalaista 'Raisaa' ei saa rekisteröidyksi kansainväliseen rekisteriin. Pienet mutta intensiivisen punaiset kukat jäävät nopeasti uuden vuosikasvun kätköihin. Lehdistö on tuuhea ja peittävä. Pensas kasvaa kymmenessä vuodessa noin 70 cm korkuiseksi.
10 Atsalea "Rosy Lights" - 2012 - - -
11 Atsalea "Lemon Lights" - 2012 - - -
12 Atsalea "Orchid Lights" - 2012 - - -

Viinitarha
# Laji Vyöhyke Istutettu   Linkki Muuta
VITIS-12-01 Hasanski Sladki III (IV) 05.2012 viininkasvattajat.fi Talvenkestävyys Hasanski Sladkilla on hyvä, kestää 20-35 astetta pakkasta. Kypsyy syyskuun alussa. Marjat ovat keskikokoiset, pienet, siniset, makeat ja sisältävät runsaasti C-vitamiinia. Aromaattinen ja sopii oikein hyvin viinin valmistukseen. Lehdillä on kaunis syysväri.
VITIS-12-02 Rondo I-? 07.2012 viininkasvattajat.fi Tuottaja: FI-KTTK-5599. Saksalainen lajike, kestää pakkasta -20 asti. Rypäleet sinisiä, suuria ja hyvänmakuisia sekä sopivat punaviinin valmistukseen. Satoisuus hyvä, kypsyy lokakuun alkupäivinä. Viileässä paikassa telttamaisesti laitettu muovi keväällä touko-kesäkuun aikaan nopeuttaa kasvuun lähtöä. Yleisin lajike Tanskassa ja Ruotsissa.
VITIS-12-03 Jubilei novgoroda II (IV) 07.2012 viininkasvattajat.fi Tuottaja: FI-KTTK-5599. Venäläisen lajikkeen talvenkestävyys on hyvä, kestää pakkasta -30 asteeseen. Rypäleet kypsyvät syyskuun alussa, marjat pienet, kellertävän vihreät ja maukkaat. Lajike soveltuu hyvin viinin valmistamiseen. Versot talveentuvat aikaisin. Suositellaan kevyttä suojausta talveksi.
VITIS-12-04 Zilga IV 07.2012 viininkasvattajat.fi Tuottaja: FI-KTTK-5599. Latviassa jalostettu lajike on erittäin talvenkestävä. Oksat puutuvat aikaisin ja kestää -30, jopa -40 pakkasta. Zilga on satoisa. Rypäleet kypsyvät syyskuun puoliväliin mennessä. Marjat ovat keskikokoiset, siniset ja miedon makuinen. Zilgalla on kaunis lehvästö, syysväri on punainen. Versot talveentuvat hyvin, mutta keväällä arka yöhalloille. Parhaimmillaan yhdestä taimesta saadaan rypäleitä jopa 30 kg vuodessa. Zilga kasvaa paremmin happamalla paikalla, kalkin käyttöä pitäisi välttää.
VITIS-14-01 Vitis "Supaga" I-III (IV?) 05.2014 viininkasvattajat.fi Suosittu ja kestävä viiniköynnös, jonka vihertävänkeltaiset, pienisiemeniset ja maukkaat marjat kehittyvät isoihin terttuihin. Menestynyt hyvin 1-3, jopa 4 vyöhykkeellä. Tuottaa satoa vanhemmiten erittäin runsaasti. Kypsät rypäleet ovat vihreänkeltaiset. Ne ovat hieman isommat ja miedommat kuin ’Zilga’-viiniköynnöksellä. Yksi köynnös voi tuottaa satoa 25–30 kg vuodessa. Sato ehtii kypsyä avomaalla Etelä-Suomessa avomaalla, mutta pohjoisempana ’Supaga’ kannattaa kasvattaa lämmittämättömässä kasvihuoneessa ja talveksi suojattuna. Lajike kestää 28–30 asteen pakkasia. Tämä latvialainen tarhaojukkaviini pitää melko happamasta maasta, jonka pH on 5–6.
VITIS-14-02 Vitis Vinifera "Summer Sweet" I-? 05.2014 viininkasvattajat.fi Hillitysti kasvava aitoviiniköynnös on aikaisin amerikkalaisista lajikkeista. Melko pienet, siniset, mehukkaat ja erittäin makeat rypäleet ehtivät kypsyä avomaallakin. Vaatii kevyen talvisuojauksen.
VITIS-14-03 Vitis "Sukribe" I-II (III) 05.2014 viininkasvattajat.fi Tarhaojukkaviini, punamarjainen. Latvialaisen lajikkeen talvenkestävyys on hyvä, lähes 30 asteeseen saakka, kun sillä on maanpinnalla kate. Versot kasvavat voimakkaasti ja taimi tarvitsee tilaa kasvamiseen tavallista enemmän. Rypäle on keskikokoinen, vihreä. Suurisatoinen, siementen osuus pieni. Kypsyy syyskuun puolivälissä.
VITIS-14-04 Vitis "Spulga" I-III 05.2014 viininkasvattajat.fi Tarhaojukkaviini, punamarjainen. Menestyy parhaiten aurinkoisella ja lämpimällä eteläseinustalla. Se sopii istutettavaksi sekä puutarhaan että kasvihuoneeseen. Punavioletit rypäleet ovat makeita. Kevyt talvisuojaus voi olla tarpeen. Alkaa tuottaa hedelmiä n. 3-4-vuotiaana.
VITIS-14-05 Vitis "Mika" I-? 05.2014 Sininen, pakkasenkesävyys -25 asti.
VITIS-14-06 Vitis "Beta" I-? 05.2014 Pohjoisamerikkalainen ’Beta’ polveutuu erittäin kylmänkestävästä törmäviinistä (Vitis riparia). Se viihtyy reilusti kalkitussa maassa. Rypäleet ovat pienehköt, tummansiniset ja hyvin aromikkaat. Maku muistuttaa jalostamattomien viiniköynnösten ”villiä” makua. Sato on runsas, mutta avomaalla kypsyy myöhään.
Enemmän viininkasvatuksesta suomessa:
viininkasvattajat.fi
omenakumpu.com
kyttalanviinitila.com


Myytäviä taimia / siemeniä
# Nimi Suom. Vyöhyke       Linkki Muuta